Olemme kahlanneet nyt yksitoista kappaletta läpi laulujen osalta, tai paremminkin lipuneet, kelluneet tai liplatelleet. Vähän perinteistä pään seinään takomista on nauhoituksissa nähty. Pää on käynyt korkeintaan muutaman sentin päässä seinälaudoituksesta vain palatakseen takaisin toimivan idean kanssa. Hyvä hyvä.
Viimeisin kappale, se yhdestoista, oli aika pitkälti sellainen kelluva slovari. Siitä puuttui muutamat sanat lopusta, ja melodiaa piti rukata hieman uuteen uskoon. Ensimmäinen huomio oli tottakai se, että itsevarmoina muististaan ja sovituksesta bändin onnettomat poikaset olivat pohjia soitettaesa unohtaneet soittaa tarpeeksi pitkään joitain osia. Saatana. Meni sovitus hieman uusiksi. Äh.
"Tosin nythän tää on radioystävällisempi". Joo, ois jos tää ois joku muu biisi. Tai en tiiä, ehkä Suomi on valmis tälle, onhan tässä rautalankaa.
Aamulla nauhoittamisessa on se etu, että ääni on vielä uusi sille päivää, eli jos "laiminlyö" hieman äänenavausta, saa ääneen ihmeellistä kaihoa ja värinää. Itkuunpillahtamisen enteitä. Kyllä on kaunis hidas kappale. Minä veikkasin tulevaksi hittimatskuksi, Jaskan mielestä biisi on mukavan kokeellinen tavalliselle korvalle (jota siis meillä ei ole;) ) ja saattaa siksi jäädä ansaitsemastaan parrasvalosta.
Käytämme ensimmäisiä minuutteja ajasta sanoitusten kimpussa, välttääksemme jotenkin itsestäänselvyyksien lammikkoa.
-Mokka
Lyhyehkön sovitustuokion ja harjoituskierroksen jälkeen äänitämme kohta kohdalta biisin purkkiin. Kaikessa rauhassa ja mukavasti.
Jäljellä on vielä kaksi kappaletta. He kantavat työniminään Outoja sointuja ja Laboratoriota. Elkää kysykö miksi. Ei voi muistaa. Todennäköisesti ne on bongattu kahvikupin reunan takaa jostain keittiön pöydältä lojuuneesta Aamulehden paperiversion sivulta biisin demoräpellystä äänitellessä, kun on pitänyt antaa projektille joku nimi.
Niin, tosiaan melkeinpä kaikki nämä kappaleet ovat saaneet alkunsa aamupäivällä keittiönpöydän ääressä. Aseina akustinen kitara, basso, kahvikuppi ja Garageband (Jumalten lahja kärsimättömille biisintekijöille).
Olemme siis edenneet siihen vaiheeseen, että noista em. keittiödemoista on alkanut muodostua jonkinlainen levykokonaisuus, ja olemme juurikin nauhoittamassa kahdettatoista biisiä ja sen lauluja.
Jonkinlaisena haasteena tässä voipi pitää sitä, että näitä kahta jäljellä olevaa kappaletta ei ole koskaan laulujen kanssa soitettu reeneissä.
Asiaa voi katsoa kahdelta kantilta: toisaalta on aika epätoivoista lähteä tekemään valmiiksi soitetun pohjan päälle jotain, mistä pitäisi tulla yhtäkkiä jonkinlainen timanginen kokonaisuus, ja mitä ei ole koskaan ennen edes kokeiltu. Toisaalta tälle tavalle ei ole riippakivenä minkäänlaisia puolinaisia sovituksia joita yritetään puskea kappaleeseen.
Jonkinlainen suunnitelma on kuitenkin. Siis tähän Outoihin sointuihin.
"Alussa sellaista ulinaa ja inkkarimölinää sitten runoutta, sitten vähän lisää runoutta mutta hieman ääntä avaten, sitten ihan laulettu kertsityyppinen juttu, sitten taas runoutta, laulettua runoutta sitten taas kertsityyppinen juttu ja se olis siinä."
Enää ei puutu kuin puolet tekstistä ja muutamat melodiat. Onneksi Lauri (sanoitus, kitara) on pyynnöstä rustaillut lisäyksiä vanhaan tekstiin. Siitä alamme poimimaan sopivia juttuja biisiin.
Kokeilemme lähteä kertosäkeistä liikenteeseen. Siihen sitten jäädäänkin. Huomenna lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti