Tiina ja Pietilä Oulunmusiikkivideofestivaaleilla

Iltaa toverit. Hiljaista eloa on hetki vierähtänyt metsän lapsosen. Ei ole orkesterille kuulunut kummia eikä mitään muutakaan kristillistä, hengellinen ohjaajaa sitten heinäkuun Semifinaalin jälkeen.
Lukuunottamatta tietenkin sitä, että olemme keräilleet henkisen c-kasettivaraston uumenista uusia kappaleita, ihan präniköitä musiikkikappaleita, joita alamme harjoittelemaan julkista esittämistä varten ja eiköhän niistä myös levykokonaisuudenkin saa aikaiseksi, kunhan tämän ensimmäisen iisakin kirkon oveen viimeinen naula uppoaa. Eli kun ensilevy ulostautuu jostain kopiokoneesta ulos ja sujahtaa, toivottavasti kierrätysmateriaalista tehtyihin, upeisiin kansipahveihin. Näin pitäisi tapahtua joskus.
Uusia kappaleita on valmiina ainakin kymmenen tai jopa viisitoista. Siitä sitten tuonnempana.

Asiaan. Lähetimme Tiina -kappaleeseen allekirjoittaneen ohjaaman digitaalimusiikkielokuvavideon Oulun musiikkivideofestivaaleille jossa se selviytyi kunniakkaasti kaikille avoimeen kotimaiseen katselmukseen jääden pois itse varsinaisesta kilpailusta. Harmi, se olisi varmasti voittanut. No kansanpumpeli on vielä jakamatta.
Elikkäs sikälimikäli kiinnostaa ja tykkätte Tiina-videosta. Käykää äänestämässä sitä OMVF:n sivuilla tai itse näytöksissä Valve-talossa. Videota esitetään Valveen studiossa Ke 24.8 Studio klo 18, To 25.8 Studio klo 15. Sinneppä siis katselemaan musiikin myynninedistämisvideoita oikein isosta telkkarista. Videon numero kansanpumpeliäänestyksessä on 163.

TUOSTA ÄÄNESTYSSIVULLE

Semifinaali!

Noniin. Punaisen kuningattaren periaatteen ensimmäinen soittokeikka pääkaupungissamme Helsingissä materialisoitui tajuntaamme eilen. Materialisoituminen jatkui myös tänä aamuna lievänä jymähtelynä taka-aivo-lohko jossain, mitä ne nyt ovat.
Semifinaali keikkapaikkana vaikutti mitä mainioimmalta. Ääni kuului ja sähköä riitti. Ruokakin oli herkullista ja sitä oli riittävästi. Paikalla oli myös kaksi muutakin orkesteria; Vauva ja Sininen sinfonia joiden välissä soitimme 38min 45sek kestäneen taide-esityksemme. Itse esitys meni hyvin, ei täydellisesti mutta hyvin. Mitä nyt Lauri tuhosi melkein koko viimeisen kappaleen ajaksi kitaransa elektroniset järjestelmät ja allekirjoittanut katkoi kitarankieliä ja alkoi soittamaan setin ensimmäistä kappaletta neljännen kohdalla, Mutta muilta osin suoriuduimme hienosti kohtalaista tarkkuutta vaativista kappaleistamme ja yleisö tuntui olevan samaa mieltä jos kätten läpsytyksitä voi jotain päätellä, ei meitä ainakaan pulloilla heitelty, raahattu ulos betonialustalle, virtsattu päälle, ruoskittu ruusunoksilla ja syötetty lokeille kalasatamassa. Hyvä niin.
Toivottavasti vielä joku päivä voimme tutustua uudestaan Helsingin kattavaan soittruokalatarjontaan antavana osapuolena.
Tack så mycket stadi!

-jaska

Oulu kuvan kanssa.

http://www.youtube.com/watch?v=h8uV5WIUtI8
Tässä on pitkän ja kalliin videotuotantoprosessin läpikäynyt Oulu- kappale, esittäjänä PKP.

Vahingossa tuli sitten järkkäiltyä tuommoinen melkein festivaali (jos festivaali tarkoittaa sitä että muutama bändi soittaa samassa paikassa suhteellisen pienen ajan sisällä) Oulun maineikkaassa soittoruokala 45specialiin eli nelivitoseen.
Esiintyjiksi ovat lupautuneet Oulun oma ihana ja mahtava MATALAT MAJAT , 1/8 australialainen,ihmeellinen ja säkenöivä PKP, Helsingistä mystisen uskomaton KAPKAP ja pääkaupungistamme tuleepi myös, juuri ensilevynsä kivasti julkaissut, mystisen jännän mahtava RAADELMA.

Koska on suotavaa, että jää vielä hieman aikaa loppuillan diskovetkutukselle, ensimmäinen orkesteri aloittaa musisoinnin jo kello tasankymmeneltä (22:00). Kannattaa siis olla ajoissa paikalla. Liput tilaisuuteen maksavat 6€ ja siihen sitten lisäksi takinsäilytysmaksu, ovimiehenpalkka, eli narikka; 2,5€. Sisäänpääsy siis yhteensä 8,5€. 2,125€/bandi. Ei paha.

Esiintymisjärjestys ei ole vielä tiedossa, mutta luulisin että orkesterit soittavat peräkkäin, ensimmäinen ensin ja neljäs viimeisenä. No, kun saamme jonkinlaisen soittojärjestyksen sovittua, niin sen ensitilassa näpyttelemme sinne ja tänne, internetin ihmemaailmaan.

Pkp @Telakka

Pkp strömsöilee

Moro Ihminen!

Joku on varmaan miettinyt (toivottavasti), että mikä tämä kissajuttu nyt on ja miten ihmeessä se liittyy yhtään mihinkään.

Pkp:llä, eli Punaisen kuningattaren periaatteella on keskuudessaan henkilö jonka kautta kulkee kaikki tärkeät asiat. Pietilä, etunimeltään Rieti. Se että Pietilä on fyysisesti kissa, ei ole mikään syy sivuuttaa hänen ehdotuksiaan, tai epäillä niitä.
Hän on henkinen messias. Johtaja.

Jo nuorena hän alkoi kulkea Pkp:n mukana keikoilla, lähinnä tutkien yöpymistilojen rottapopulaatioita ja matkoilla hän toimi kartturina. Luonnolliesti vuosien varrella Pietilä on saanut yhä tärkeämmän roolin yhtyeemme kokoonpanossa ja tätä nykyä hän johtaa orkesteria rautaisella ottella, tosin taustalta. Tulevan levymme tuottajana ja Tampereen äänityspäällikkönä hän päätyi myös itse levylle pariin kappaleeseen kehrääjäksi.

Kun kuvasin musiikkivideon kappaleeseemme Tiina (laitetaan ilmoille se heti kun saahaan biisi miksattua), Pietilä oli hyvin vahvasti mukana kuvaussihteerin roolissa ja suoritti myös pienen cameo-roolin videoon. Lisäksi Pietilä antoi asuntonsa käyttöömme kuvausten ajaksi.

Pietilää on aina harmittanut se, että koska hänellä on kovin herkät aistit, tässä tapauksessa kuulo, ei hän pysty osallistumaan PKP:n keikoille joissa melutaso saattaa nousta turhan kovaksi.
Niinpä Pietilä, tietäen tärkeän osansa orketerissa, ehdotti että hän osallistuisi PKP:n livemaailmaan nk. taustakangasmuusikkona. Niinpä hän määräsi meidät tekemään itsestään neljä metriä pitkän kuvan joka piti asettaa bändin taakse Telakan keikalla. Lisäksi hän halusi myös keikkajulisteeseen. Näin teimme.

Niinpä allekirjoittanut latasi kameraan digifilmin ja Pietilä meni selälleen lattialle, paljasti kaiken ja ilmoitti että tätä kuvaa sitten käytetään. Katsohan video.

!Keikkaraportti! PKP Oulu 19.3 @ Afrikka11

Tervehdys rakkaat blogilukijat! Tästhän on alkanut tulla tapa, viikon sisällä monta tekstiä blogiin kirjoitettu. mmmm. Ei laiskuudesta tietoakaan.

Maailma, niinkuin me sen tunnemme, elää mielenkiintoisia aikoja; Japani savuaa radioaktiivisiä höyryjä, maa järisee etelä-suomessa, pohjoisafrikka kuohuu ja kansa on kaduilla, Libya hyökkää kansalaisiaan vastaan ja Ranska ja Englati hyökkää Libyaan, äärioikeisto meinaa nousta Suomessa valtaan ja ennenkaikkea PKP on soittanut kolme keikkaa pitkän tauon jälkeen. Huh. Rajua.

Todellakin, kolmas keikka tuli soitettua. Lauantai 19.3, Oulu, Kuusisaaren paviljonki, afrikka11-tapahtuma. Paikkahan on hieno, iso ja valittavissa oli mainio kattaus backlineä valmiina koska aikataulu oli tiukka ei omia vehkeitä paljon paikalle tuotu: 7,5 tuntia ja 8 bändiä. Allekirjoittanut valitsi Roland jazz chorus vahvistimen käyttöönsä. Se palveli hyvin.

Aikataulu piti hienosti ja PKP pääsi aloittamaan suunnitellusti Heinosen Paavon (muista, nro 59.) juonnon jälkeen klo 23:45.
Tässä keikassa oli yksi erikoisuus, PKP (as wii know it)on muistaakseni aina soittanut täydellä ryhmällä, mutta nyt, ensimmäistä kertaa puuttui henkilö, huomasiko kukaan? Saxofonisti! Matias! Klarinetisti! Matias! Missä hän oli? Itseasiassa me emme tienneet missä hän oli, ei suostunut kertomaan. Agenttihommia. Mutta ei hätää, tämä oli vain kertaluontoinen miehistönvajaus, Telakalla 21.4 on taas kokomiehitys ja ehkäpä jotain ekstraakin.
Eikait siinä, edellisenä päivänä sitten piti vähän harjoitella saxofoniosuuksia ja keksiä jotain sen korvaavaa. Oulu-biisiin tuli sitten space-syntikka-soolo. Hyvähyvä.
Keikka alkoikin kappaleella Oulu. Sinänsä erikoinen veto heittää 11 minuuttinen eeppinen teos ekaksi biisiksi. Toimihan se.
Yleisöä oli jonkin verran saapunut paikalle, perjantaina oli ollut enemmän, kuulemma yli 500 ihmistä. Mutta ei se mitään, hieman epäröiden ihmiset lähestyivät lavaa meidän aloittaessa ensimmäistä kappaletta, mutta toisen kappaleen alkuun mennessä yleisöä oli kertynyt lavan eteen ja siinähän te sitten diggailitte hymy korvissa loppuun asti. Kiitos siitä! Kaikenkaikkiaan kai kaikki meni niinkuin pitikin, paitsi Veeran spagaatti-liike soundstekissä. Ei ollut messumattoon luottamista ja krhm, perslihas meni rikki. Se vähän rajoitti keikalle heilumista. Ja Basistilla hajosi instrumentinkannatushihna lavalle mennessä ja piti istua koko keikka. Voivoi. Tarviiko sitä nyt aina niin heilua ja hillua. Kyllä tarvitsee.

Jos otit kuva tai videon, lähetä se, tai linkki siihen meille osoitteeseen punainen.kuningatar@gmail.com

-Jaska, PKP

Tuossa vähän videota keikalta. Pahoittelen, ääni on vaan kameranmikistä, eli ei kummoinen mutta jotain kuitenkin.

!Keikkaraportti! PKP Oulu 12.3 @ Nuclear nightclub

Perkele! Olipa mukava soittaa pitkästä aikaa Oulusa. Todella mukavaa. Toivottavasti se välittyi myös yleisölle. Ainakin yleisöllä, jota oli kerääntynyt paikalle yllättävänkin paljon, näytti olevan mukavaa ja kivaa: Salamavalot fläsähteli, porukka taputti ja lauloi mukana! Keikan loputtua Oululaiset jopa vaativat vielä pitkään orkesteria takaisin lavalle. Ikävä kyllä tällä hetkellä teemme encoret vain ulkomaan keikoilla. Sorry. Rakastamme teitä silti enemmän kuin koskaan.

Keikka kesti alkuineen ja loppuineen 54min 30sek. Siihen mahtui kaikenlaista.

Jännittikö meitä? Kyllä, ennen keikkaa vaihtelevasti, olihan edellisestä Oulun keikasta aikaa 896 päivää eli kaksikymmentäyksituhattaviisisataaneljä tuntia. No, keikalla ei sitten hirvittänyt yhtään (vaikka pientä uptempoa olikin havaittavissa), ei kai sitä nyt tuttujen seurassa tarvi jännittää. Joku rok-legenda on sanonut että Oulussa yleisö herää vasta kun sille vittuilee. Meidän ei tarvi Oulusa vittuilla.

Matalat majat kuulemma veivasivat kunniakkaasti täysakustisen setin täysin akustisesti metelöivälle baarille. Respect.
Täytynee opetella soittamaan iliman sähköä kun ydinvoimalatkin räjähtelee.
Allekirjoittaneelta jäi tämä akustinen kokemus väliin kun oli kilpailevassa juomalassa ihmettelemässä kevään tuloa ravintelin kattorakenteiden läpi. Hmm.

Kiitoksia vielä kaikille paikalle saapuneille ja tekniikan ihmisille. Wii loov yuo.
Jos joku on näpsäissyt kivan kuvan (tiedämme että olette) tai videoinut videoita, otamme mielellämme niitä tai niihin johtavia linkkejä vastaan osoitteeseen punainen.kuningatar@gmail.com

Foto on kiva ylläri.

-Jaska/pkp

Tuossa vähän videopätkää keikalta.

PKP - Oulu

Punaisen kuningattaren periaate - Oulu by KahvilleAura

Oulu

(san. J. Vainionpää, K. Kujala, V. Pyykkönen)

Pullaposkineiti polttaa 

sillan kaupungissa josta 

puutu ei mitään sitovaa

ei purnattavaa

mmm

Kaupungissa josta löytyy

aina kyyti jokaiselle

vuorollaan

mutta

ehkä

me kuitenkin vähän

puuhastellaan

Sinne vielä palaan

missä hyvä oli

joskus kauan sitten

ennen

ajoittain huomaa tuntevansa

sinne palaa

mmm

kuka tulee hakemaan kun

tekopyhäks haukutaan

vuorollaan

mutta

ehkä

me kuitenkin vähän

puuhastellaan

Sinne vielä palaan

Hän saa ilmaa 

kun tuntee minkä sai

äidiltään

haluaa kodissaan vaeltaa

rakastaa aivan juuri kuin hän

niin kuin hän


Neiti löytää omansa
hetkessä
jossa on kauneutta

Oulua on tehty pitkään. Biisin ensimmäinen versio, ”Kiitosseremonia” jäsentyi muistaakseni vuonna 2004. Tekstin tuolloin kirjoittivat PKP:silloiset laulajat, Kia ja Jonna. Tämä tapahtui aikana jolloin Veera ei vielä laulanut bändissä. Silloinen lyriikka maalaili absurdia, hieman ivallista kuvaa hammashygieniasta ja sukulaisuudesta.

Tekstiä kirjoitettiin uusiksi jo Kian ja Jonnan vielä ollessa bändin riveissä. Silloisesta versiosta valmiiseen Oulu-kappaleeseen on jäänyt ensimmäinen säkeistö, miltei muuttumattomana. (Ainoastaan säkeen lopun ”punastellaan” -sana on kääntynyt Veeran laulussa muotoon ”puuhastellaan”.)

Uuden sovituksen myötä Veera lisäsi kappaleeseen kertosäkeen, 2. säkeistön sekä tekstin kappaleen päättävään osan.

Tulkintoja tekstistä saa tehdä kukin ihan itse.

Seinäjoki 11.3

Moro.
Ensimmäinen keikka yli kahteen vuoteen on suoritettu. Ei jännittänyt kovin paljon vaikka Valtion rautatieyhtymä poisti yhden jäsenen saundtsekistä. Perkel.
Aloitimme keikan vasta kahdeltatoista jotta miksaajan kaverit ehtivät paikalle. Aloitusbiisinä toimi sama kappale minkä ehkä soitamme Oulussakin tänään ensimmäisenä biisinä.
Yleisö oli pohjalaiseen tapaan varautunutta ja suorapuheista. Mutta jo parin musiikkikappaleen jälkeen se suli kuin pähkinäsuklaa kevätauringossa. Keikka kesti 54min 45sek kuten suunniteltiin.
Meillä on Seinäjoella salaperäinen vihollinen: Mystinen terroristi oli repinyt kaikki kauniit keikkajulisteemme pois seiniltä. Varmaan joku perussuomalainen. Sellaasta.
Yö nukuttiin sukellusveneessä pornomessujen naapurissa ja Jallu varasti Hunkseilta Jaffan. Hmmm. Erotiikkaa.
Tänään sitten Oulusa kova meininki. Siitä sitten tuonnempana. Moro.

-Jaska. Kalajoen Abc.

PKP aktivoituu jokapaikassa

Näinpä se on, otsikko ei valehtele. Punaisen kuningattaren periaate, vietettyään hiljaiseloa pari vuotta, tai ei se siis mitään hiljaista eloa ollut, äänitimmehän sentään levyn oikein ameriikassa asti. Ei nyt sentään. Ihan kotona se tehtiin. Ei nyt sentään. Siellä täällä tehtiin. Lauluja, syntetisaattoreita, rumpua, helistimiä, kolistimia, selloja, haitaria, miljoona kitaraa, basso, piano, sähköpiano, kohinaa, suhinaa, porakone, trumpetti, klarinetti, pasuuna ja saksofoni. Niin ja tietenkin wibrafoni.





Jokatapauksessa levy oli tarkoitus julkaista keväällä 2011, mutta valehdeltiin niinkuin yleensä, tai siis ei valehdeltu, vaan ei sitä nyt noin vain saa levyä ulos, vaikka näin luulimme, Pitäähän se myös miksata. Ja kun tuo julkaisukanava on vielä auki; onko se omakustanne vai julkaiseeko joku kiinnostusta osoittanut levy-yhtiö sen. Mene ja tiedä. Saapa nähä. Eipä siihen varmasti kauaa mene. Kuulostaa se ainakin ihan perkeleen hyvältä.



Noniin. Siis asiaan. Rumpali vaihtui viime vuonna, uuden rumpalistin nimi on Anssi. Viime vuonna reenattiin ja nyt mennään sitten keikoille, joista ensimmäisenä vuorossa Bar 15 Seinäjoella ja siitä sitten seuraavana päivänä Ouluun, kotiin. Hmmm. Mahtava meininki. Ja jatkoa seuraa. Tutkikaa keikkakalenteria.

Ajattelimme, varsinkin kun tuo Myspace on niin jäyhä ja tämä blogihommeli on nyt niin trendikästä (ja ilmaista), niinkuin mekin olemme, laittaa tällaisen blogin pystyyn, siis siksi tämä blogi.
Tarkoitus on olla jatkossa hieman aktiivisempi (interaktiivisempi) kuin ennen, tässä kuulumisien kertomisessa ja yhteydenpidossa biljooniin faneihimme.

Eli sikälimikäli innostusta riittää, tänne blogiin pitäisi suhteellisen haipakkaan tahtiin ilmestyä tekstiä, arvosteluja, uutisia, ääniä, kuvia ja videotallenteita koskien rakasta PKP:tämme.
Jos näppäät kuvan, teet arvostelun tai saat jonkinlaisen aivomyrksyn. Lähetä se meille osoitteeseen punainen.kuningatar@gmail.com tai laita linkki. Foto on kiva ylläri.